Vappu aamu lähti käyntiin kellon ollessa puoli 5 jonka jälkeen nopea mutta tuhti aamupala, puuroineen ja muilla energialisillä mitä vain puolessa tunnissa kerkiään syödä ja tehdä , eli juoksuvarusteet olin jo laittanut valmiiksi edellisenä iltana. Näissä vähän pitemmissä juoksumatkoissa, hommien pitää toimia kuin "sweitsiläinen kello"- tunti heräämisestä olin jo ajanut 40 km:n päähän Kajaaniin ottamaan kaverin Pekka Oksasen kyytiin ja sitten lähdettiin kohti Saarijärveä autolla , noin 300 km:n päähän, mielessä kellon aika 11 , jolloin juoksu alkaisi.
Saarijärvelle saavuttiin jo hyvissä ajoin, 9:n jälkeen, eli aikaa starttiin oli tosi hyvin ja sai rauhassa valmistautua . Tuttuja juoksijoita ja eritoten paikallisia oli paikalle saapunut paljon , myös Saarijärven Timo Tollola, jonka kanssa vaihettiin heti pikaiset kuulumiset. Pekka lähti siitä juoksun ajaksi omille asioille Jyväskylän suuntaan.
Olin valmistautunut tähän maratoniin melko hyvin,-ennätys juoksuni olin juossut juuri täällä viime vuonna , niin se antoi toivoa että tänään mentäisiin 3:30 alle. Viime viikot menin viime vuoden harjoittelujen "toistona" , että päivän kunto enää ratkaisisi loppuajan.
Lähtöalueella juteltiin yleisesti kuka ja mihinkin tavoiteaikaan juoksisi, toisilla oli juoksu "päivän lenkki" -maratonin merkeissä, niin myös Tollolan Timolla. Otinkin oman ajan puheeksi -taas kerran :) , ja Timo lupasi jelpata- olla jäniksenä matkalla , - ei siinä voinut kuin olla tyytyväinen ja varma että kun tämän kaverin perässä pysyy , ennätys tulisi. Mies on juossut yli 100 maratonia joista kuusi alle 3:30 -tälle vuodelle!
Juoksu alkoi rivakasti - mentiin alkukilometrit semmoista 4:35 - 4:45min/km. Vitosen jälkeen meno hieman normalisoitui eli vauhti oli n: 5min/km luokkaa, ennätysvauhtia siis. Ongelmia ei alkumatkalla ollut. Reitti on sikäli raastavan rankka , mutta jotenkin mielestäni vauhikas., ala/ylämäkiä on paljon & pitkiä suoria , joissa on koko ajan kuitenkin nousua.Timo piti vauhdista huolen että ei mentäisi liian lujaa eikä liian hiljaakaan.
Puolimaratonin verran oltiin taivallettu matkaa , ja välillä sanoinkin muutamaan kertaan että pikku hyytymisiä on, mutta voimat taas palautui. Kuitenkin siinä 25 km:n kohdalla sanoin Timolle että nyt menee kävelyksi..."mene sinä vaan edellä, sinun juoksusi menee täysin pilalle" , kiitin kaveria näihin kilometreihin saakka, saadusta avusta ja pian Timon selkää ei enää näkynyt, -Nostan kaverille hattua että pisti oman juoksunsa toisarvoiseksi, minun ennätysyrityksen vuoksi, paukkuja olisi hänellä ollut nopeampaankin vauhtiin .-Osoittaa todella hienoa urheiluhenkeä!
Sitten alkoi minulla tuskien taival , kävelyä ja välillä hölkällä eteenpäin , miten jaksoi. Etureidet ilmoitteli pienistä pistely krampeista pitkään aikaan , -samoin pohkeet, jotka kramppaa minulla yleensä ,aina ensimmäisenä .Alamäet rullasin siihen malliin että hyvä kun pystyssä pysyi- aika oli otettava kiinni ,mutta enää ei siis ennätys ollut tietenkään mielessä , ajattelin että yritetään alle 4 tunnin juoksua.-jospa siihen paukut riittäisi. Geelejä ja kaikkea tuli kramppien estämiseksi ja voimien riittämiseksi nautittua , jopa toiseksi viimeiseltä juottopaikalta sain kokonaisen suolakurkun pussissa matkaani. Loppumatkan pistelyt loppuivat ja sen isompaa kramppia, tyyliin "ojan pohjalle" ei onneksi tullut.
Saavuin maaliin reilusti alle 4 tunnin ja vaikka ennätystä ei tullut , olohan on aina joka läpi menneen Maratonin jälkeen hyvä ! Voittajaksi juoksi meidän sarjassa , M40 odotetusti Timo tollola ja itse olin toinen.
Hieno reissu ja erillainen tapa viettää vappu!
Tulokset kokonaisuudessaan : http://www.juoksija-lehti.fi/Portals/47/Tapahtumatulokset/01.05.2015%20Summassaari-maraton,%20Saarij%C3%A4rvi.txt
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti