75. Toholampi 7.4.2018 (3:53:49)

Toholammin talvimaraton  2018.


Neljättä kertaa Toholammin talvimaratonilla. Toholammille on aina mukava tulla testaamaan joka vuosi senhetkistä juoksukuntoaan maratonin merkeissä ulkosalla , talkooväki on ystävällistä ja kaikki muukin pelaa , reittikin on lähes koko matkan tasainen.

Ennen tätä viikonloppua oli kotitreenit jääneet erittäin vähäiselle harjoittelulle halkosavotan ja muun kotiaskareiden takia, neljän viikon aikana juoksukilometrejä oli tullut aika tarkaan vain 100 km ja motivaatiokin ei ollut mistään parhaasta päästä.

Maraton päivänä ilma oli Toholammilla keväisen aurinkoinen ja erittäin tuulinen sekä pakkasta oli pari astetta. Reitin tienpnta oli lähes kokonaan sula, muutamissa varjopaikoissa oli jäätä mutta ei kuitenkaan haittaavasti , valitsin sen takia juoksuun kesälenkkarit.

Heti startista  lähdin juoksemaan sillä ajatuksella että juoksu kulkisi koko matkan ilman kävely- osioita ja aika menisi alle neljän tunnin, menin siis mukavuusalueella vauhdin suhteen.

Juoksussa ei esiintynyt sen mainittavampaa ongelmaa ennen 28 km kohtaa kun pohkeet rupesi olemaan todella kireät, pysähdyin aina muutaman kilometrin välein venyttelemään pohkeita niin että otin tukea jostain pylväästä tms ja se helpotti hetkellisesti että pystyin taas juoksemaan jonkun kilometrin lisää. Lisäsuolaa tuli nautittua aika paljon , kun nämä em.pohjeongelmat olivat osittain sen tuntuisia niinkuin on tullut monesti ennen kramppeja. Väsymystä ei tuntunut jaloissa kokomatkan aikana ollenkaan. Varmasti em. kireät pohkeet oireilivat juuri sen takia, että kotikilometrit olivat olleet tosiaan vähäiset.

Loppuun asti jaksoin pitää vauhdin sellaisena, että aika painui alle neljän tunnin ja sehän oli tavoitekkin. Jatkossa pitää yrittää lisätä kotiharjoittelu kilometrimäärää niin hyvä tulee. Nykykunnossa jo alle 3:40 tulokseen pääseminen on varmasti mahdotonta mutta tärkeintähän on yksi maratomerkintä lisää , mikä tuli tästäkin juoksusta.


Tulokset: http://www.juoksija-lehti.fi/Portals/47/Tapahtumatulokset/07.04.2018%20Toholammin%20Talvimaraton.txt

                                                         

                                          Kokomaratonin ja puolikkaan juoksijat lähtivät samaan aikaan kello 11                                            

Toholammilla tulee kotiin viemiseksi muutakin kuin kipeitä kinttuja.

                                                                       

74. Vaasa 4.3.2018 (3:47:46)

Hallimaraton Vaasa , vuoden ensimmäinen  2018.


Viidettä kertaa  juoksemassa hölkkä- ja liikuntaseura Häjyjen järjestämässä juoksutapahtumassa. Tästä on jo tullut minulle pieni perinne aloittaa lappujuoksut, pääsee alkamaan vuoden juoksut joka vuosi sisätiloissa hallissa , oli ilma mikä tahansa ulkona. Halu päästä juoksemaan virallisiin kilpailuihin oli jo kova kun viime maratonista oli kulunut kolme kuukautta aikaa.


Kotijuoksulenkit ovat onnistuneet talven aikana ihan hyvin, viikkokilometrit olen pitänyt ajoittaisesta kovistakin pakkasista huolimatta 40-50 km paikkeilla. Viimeisen pitkän lenkin 30 km, juoksin aika tarkkaan 2,5 viikkoa sitten  ja siihen lyhyempiä juoksuja päälle. Eikä mitään isompaa sairastelua ole ollut koko talven aikana ollenkaan.." koputetaan puuta."


Maraton aamuna lähdin ajelemaan kohti Vaasaa Sotkamosta kello neljä aamulla . Ajomatka kestää Sotkamo-Vaasa välillä yli viisi tuntia ja onnekseni kaverini lähti mukaan apukuskiksi. Paikan päällä Botnia-hallilla olimme 9:30 , juoksun alkaessa kello 10:30, ajoitus onnistui siis hyvin.


Juoksua lähdin tekemään niin että kierros kestää n:2:00 min. Viisi geeliä oli varannut mukaan sillä ajatuksella, että10 km välein otan geelin veden kanssa. Juoksu lähti hyvin kulkemaan , motivaatiokin oli tosiaan hyvä. Valkokankaalta näki taas niin kierros/ kilometrien kertyvän. Missään vaiheessa juoksu ei tuntunut miltään "pakkopullalta" samantoistolta, vaikka kierroksiahan tulee yhteensä  Botnia hallissa 106 kpl .

Kierroksia kun oli kertynyt hieman yli 70 kpl , kävin useammin hakemassa järjestäjien pöydistä banaania ja muuta evästä, jalkoja rupesi hieman väsyttämään ja pohkeissa tuntui pistelyitä. Lisäsuolaa otin omien suolataplettien lisäksi mutta niillä en saanut oikein täydellistä apua pistelyvaivoihin missään vaiheessa. Gramppiin asti nämä em. vaivat ei onneksi johtaneet, mietinkin näin jälkikäteen että tuliko sitä huuhdottua suolat pois liialla nesteellä juoksun loppuvaiheessa. Viimeiset kilometrit mentiin melko tarkaan kierrosaikoja valkokankaalta lukien että joko olisi maraton jo juostuna..


Maratonkeräily siis aloitettu vuoden 2018 osalta, odottaen ulkomaratoneja, niissä kulkee parammin meikäläisen tossut..

Tulokset: http://www.championchip.ee/live/867

 Kuvia By Timo Marjomäki:           

                                                           

Timo Tollola

Kalevi Saukkonen ,  2192 :s maraton!

Olavi Vähämäki

Jorma Kurittu ja Alpo Vornanen

Jorma Kinnunen ja Markus Hast

                                                                 

73. Kuopio 6.12.2017 (3:49:44)

Itsenäisyysmaraton 2017.

Sää: Kylmä tuuli , pakkasta -2.

Viime viikkojen vähäisillä harjoituskilometreillä ( 120km/Marraskuu ), lähdin hakemaan yhtä maratonmerkintää Kuopiosta. Yllätyksekseni isompia ongelmia ei tullut juurikaan, vain pieniä pistelyitä, grampin oloisesti jaloissa, jotka tulivat varmasti juuri puuttuneiden pitkien lenkkien takia. Ihan hyvästä vauhdista voidaan puhua aina 30 km saakka , väliajan ollessa tuolloin 2:33. Viimeinen 10 km etenin hölkäten & kävellen, kuitenkin niin että pidin huolta katsomalla kelloa että loppuaika olisi alle 4 tunnin.

Vuoden 2017 maratonien määrä yht. 17 kpl.




Kaikki tulokset: http://www.sportspoc.com/results/2165results.html


                                                   

(Kuva: Ilpo Lommi)

Hiukan ennne starttia. (Kuva: Markku Rantama)

 (Kuva: Markku Rantama)

(Kuva: Ilpo Lommi)

 (Kuva: Markku Rantama)

72. Joensuu 4.11.2017 (3:52:22)

Joensuu night run 12 h.


Viime vuoden kaksi juostua maratonia yön aikana tässä tapahtumassa saivat minut ilmoittautumaan ennakkoon jälleen kerran "tuplamaratonille". Ajattelin yrittää lisäksi ajallisesti kaksi alle  4 tunnin juoksua. Järjestelyissä minut oli laitettu 12 h juoksulistaan.

Näin jälkikäteen on helppo todeta , että heti alusta saakka minulla oli ihan liian nopea vauhti, nopeudesta olisi saanut ottaa pois lähes 10 s/kierros. Se on paljon , kun ottaa huomioon että kierroksen pituus on vähän yli 325 metriä ja kierroksia tulee yhteensä maratonilla 129 kpl.

100 kierrosta menin ilman ongelmia, mutta sitten alkoi selkävaivat ja muonitus ei imeytynyt. Energiaa olisi tarvinnut , mutta maha oli turvoksissa. Kävelin marssityyliin useita kierroksia. ja hetkellisesti voimien palautuessa taas hölkkäsin jonkun kierroksen. Mietin ja puntaroin siinä kierroksien edetessä että pian loppuisi tämä ensimmäinen maraton ja vielä pitäisi lähtä uuteen starttiin muutaman tunnin päästä. Ajatus tuntui 90% kielteiseltä siinä vaivojen kanssa. Päätin jo siinä vaiheessa että tähän em. toiseen maratoniin en lähde , mikäli maaliin tultua vielä ongelmia on, että parempi olla täysin aloittamatta toista maratonia ja tyytyä yhteen maratoniin kuin se, että juoksee alustapitäen ongelmien kanssa ja kenties lopettaa 20-30 km jälkeen ...se söisi miestä.

Ensimmäinen maraton meni odotetusti alle 4 tuntia, siinä juoksun juurikin ainut iloinen asia. Jalat olivat melko kireät ja väsyneet , kävin kovaa itsetaistelua että ei tänne ole tultu valittamaan , että venyttelyä ja ruokatermoksessa olevaa puuroa vaan ääntä kohti., van EI.. -ruoka ei maistunut ja muutenkin mieli oli kaikkea muuta kuin katossa. Vein Chipin kilpailun johtajalle ja totesin että juoksut oli tällä kertaa tässä.

Kotiapäin lähtiessä kello oli jo kääntynyt Sunnuntain puolelle. Fiilingit oli täysin maassa siinä tuulilasin pyyhkiöillä alkanutta vesisadetta puhistaessa. Kotona olin vajaa neljä ja vielä riipaisi ajatus että olisin jo pian juossut toisesta maratonista puolet. Olen aina verrannut korvienväliä nyrkkeilykehään missä toinen "lohko" on se ymmärtäväinen puoli, joka joustaa ja tsemppaa, mutta toinen on periksiantamaton ja kovalla kurilla oleva tyyppi, joka ei ymmärrä sanoja, " ehkä, kenties, katotaan..." jne ..vaan -tee, eläkä valita! ..kun tätä kirjoittaa, taitaa tämä ensimmäinen mainittu olevan kehässä voitolla , hyvä niin että pystyy kirjoittamaan tätä yhteenvetoa.

Mutta "eteenpäin ......." sanoi se toinen otsalohko ja todetaan että tulee niitä uusia maratoneja.


Tulokset:  12 h juoksun maratonin väliaika ja maratonin loppuaika. https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=12&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjjh-DHpafXAhXKNJoKHeG7Bh0QFghNMAs&url=http%3A%2F%2Fmy.raceresult.com%2F80165%2Fregistration%3Flang%3Dfi&usg=AOvVaw0j-PopqiYYkVOQKQ7mCEpl

Timo Tollola ja Jorma Kurittu. Yhteensä juostuja maratoneja 480 kpl !

                                                                             

Starttia odotellessa  (Kuva. Petteri Jokela.)

                                                                                         

(Kuva: Petteri Jokela)

(Kuva: Petteri Jokela)

Tapahtuman muistolätkä oli uudistunut.

71. Virpiniemi 7.10.2017 (3:47:46)

Virpiniemen maastomaraton 2017.

Kuluvan viikon harjoitukset ennen tätä maastomaratonia olivat vähäiset, olihan maratonien välissä tietenkin aikaa vain viikko ja viimeaikojen maratoneilla esiintyvät loppu kilometrien ongelmat , juoksusta kävelyksi,  saivat miettimään taktiikkaa millä ongelma saadaan voitettua. Kotona tein kuluvalla viikolla kaksi vetoharjoitusta 5 km & 2 km pituiset, 500 metrin kovalla vedoilla ja loppuviikosta " ihan muuta ohjelmaa" otin päivä askareisiin sekä tietysti tankkailin tätä maratonia varten.


Juoksusää oli Lauantaina erinomainen , ei tuullut eikä satanut ja lämmintä oli lähdön aikaan +7 , joka lämpesi päivän aikana muutaman asteen. Valitsin tästä syystä shortsit jalkaan ja T-paidan lisäksi laitoin lyhyen paidan päälle, mikä oli hyvä valinta.


Kaikki matkat mukaan lukien startti alkoi kello 11 yhteislähdöllä. Kokomaratonille lähti juoksijoita 31 kpl. Juoksuun lähdin tunnustellen , kevyesti. Kilometrivauhti oli 5:10 min/km luokkaa . Paikoin vaikea reitti maastossa , verrattuna tasaiseen asfalttiin ja ne viime aikojen vaikeudet mukaan lukien menin erityisellä mukavuusalueella. Tähtäsin siihen että missään vaiheessa ei mene kävelysi , mitä nyt jo ennakkoon jo tutuksi tulleessa reitissä , joka kierroksen (4kpl) lopussa tulee lyhyt mutta  arviolta vajaa 45 asteen nousu minkä varmasti kävelen ja aikatavoite 4 tuntia oli tarkoitus alittaa .


Juoksu tuntui alusta saakka kevyeltä hölkältä, maastomaratonilla kun mennään , niin väliin sai katsoa joka askeleen eteensä kapealla polulla , ettei joku juurakko ole pinnassa , sekä pehmyt hiekka oli parempi kiertää kanervikon kautta jos mahdollista. Ylä ja -alamäkien jälkeen jalat pikkuisen ilmoittivat useasti suolanlisäyksen tarpeellisuudesta pistelyinä, jota järjestäjä oli varannut merisuolan merkeissä ja näin ongelmia ei esiintynyt , juoksu oli vaivatonta, jopa "mukavaa" jos näin ilmaistaan :). Puolimatkan väli-aika oli jotakin 1:49 luokkaa.

Kun maratonia oli kulunut kolmisen kierrosta , sitä alkoi jo kysellä itseltään että "missä välissä tulee väsymys" ?  Juoksuun tuli kaveriksi takaa loppukiriä tekevä M50 sarjan Antti Suua , joka ehdotti että vedettäiskö vuoron perään 1 kilometri  ja näin tehtiin , yllättävän hyvin sitä jaksoi pitkästä aikaa väliin alle 5min/ km vauhtia edetä 30 km jälkeen, ongelmia ei esiintynyt.

Viimeisellä juoksupaikalla pysähdyin ihan kunnolla nauttimaan pöydän antimia huollosta ja siinä vaiheessa tämä em. Antti-kaima meni menojaan. Itse keskityin tässä vaiheessa ihan siihen että puolinyrkillistä merisuolaa nakattua kitaan ehkäisisivät viimeisen em. kovan nousun ja maalissakaan ei tulisi jälki ongelmia, eikä niitä tullutkaan.


Virpiniemen maastomaraton oli kokonaisuutena erittäin mukava reissu ja se pää-asia eli SE ongelma juoksuissa  tuli mielestäni ratkaistuksi. Ongelma edellisissä juoksuissa on ollut se, että Toukokuun Terwamaratonin hyvän ajan (3:22.14) jälkeen , minulla on tullut kunnon puolesta laskua , jota en ole tiedostanut ja maratonit olen yrittänyt vetää samalla kovalla vauhdilla, joka kostautui. Tämä maraton näytti , että kevyellä lähdöllä juoksu onnistuu loppuun asti kun vain malttaa mennä heti alusta saakka hiukan hitaampaa. Kunnon parantuessa tietenkin vauhtia lisää ja sitä rataa, sitten joskus....


Tulokset: http://www.haukiputaanveikot.fi/jaostot/yleisurheilu/10-virpiniemen-maastomaraton/tulokset/

Kuva startista, https://www.facebook.com/HaukiputaanVeikot/videos/1477023072380181/
                                                             

Virpiniemen maastomaratonin kilpailukeskus.

                                           
                                                               

(Kuva: Kari Brelini)

(Kuva: Kari Brelini)

(Kuva: Kari Brelini)

(Kuva: Kari Brelini)

     

(Kuva: Kari Brelini)

Kuvia reitistä, kuvat:Haukiputaan veikot ry...

Ruisleipää kotiviemisiksi. 

70. Haapajärvi 30.9.2017 (3:44:21)

Kauniston maraton 2017.


Lyhyesti..

Viime maratoneissa on tullut väsymys tms. joku heti puolen välin jälkeen ja syitä olen etsinyt . Kävin hierojalla sekä vähensin kilometrejä kotosalla näiden kahden viikon aikana , jolloin viime maraton viimeksi oli. Tarvittavaa "lääkettä" ei ole löytynyt.

Lähdin tähän maratoniin erittäin tarkalla tasaisen vauhdin haulla, mukavuus alueella, ilman mitään repimisiä. Ensimmäiset kilometrit tunnustelin jalkojen "päivän kuntoa", juoksu oli tässä vaiheessa vaivatonta. Pidin vauhdin tasaisesti 5:00min/ km. Välillä piti jarrutella että vauhti ei karkaisi tämän alle .

Juoksua kun oli kulunut 28 km, alkoivat ongelmat, kävelyä sekä väliin väkinäistä hölkkää, juoksu askelia en jaksanut juurikaan ottaa. Jalat tuntui painavilta kuin betonipilarit, tympäsi ihan "satasella", niin kuin sanotaan. Vain muiden juoksijoiden tsemppaukset auttoivat eteenpäin ja pitivät hyvää mieltä yllä. Viimeiset kaksi kilometriä tuntuivat melko pikältä matkalta.

Maaliin tullessa olin helpottunut että maratoni oli ohitse. Yksi maraton merkintä kuitenkin lisää. Aikahan on hyvä mutta juoksun loppupuolella taas tulleeseen väsymykseen  pitää saada vastaus , miten se saadaan korjattua. .Nyt päivä juoksusta on tullut ajatus että pitää väliin tässä harrastaa muutakin kuin taulukon mukaista juoksua , niin ehkä siitä löytyy lääke tähän jumiin. Eikä ylikuntokaan ole pois suljettu juttu. Etukäteissuunnitelmissa  oli tarkoitus lähteä ensi viikonloppuna Virpiniemen maastomaratonille , mutta sen näkee sitten mitkä on fiilingit ja jalkojen tilanne,


Tulokset:http://www.juoksija-lehti.fi/Portals/47/Tapahtumatulokset/30.09.2017%20Kauniston%20Maraton,%20Haapaj%C3%A4rvi.txt


                                                           

69. Kiiminki 16.9.2017 (3:36:39)

Kiiminki maraton 2017.


Viime vuonna juoksemani ennätysaika täällä tasaisella ja hyvällä reitillä sai minut yrittämään 3:30 alitusta ihan tosissaan tällä kertaa. Viime maratonjuoksuissa se on ollut erittäin vaikeaa, jossain välissä on tullut vaikeuksia ja meno on mennyt kävelyksi, niinkuin nytkin...

Ilma oli hieman kolea, alussa satoi tihkusadetta, lämpötilan ollessa +7, tuuli oli lähes tyyni. Valitisin shortsit, mutta T-Paidan lisäksi laitoin myös teknisen pitkähihaisen päälle, mikä näin jälkikäteen oli osuva valinta, kuuma ei tullut missään välissä. Lisäksi hanskat oli kädessä koko juoksun ajan.

Juoksu lähti käyntiin kello 12 ja heti suunnitellusti pidin erittäin tasaista 4:50-5:00min / km vauhtia yllä , ettei mitään riuhtaisuja vauhdinkaan suhteen tullut alusta saakka otettua. Meitä juoksi samalla vauhdilla neljä, yrittäen tuota 3:30 loppuaikaa.

Juoksu tuntui alussa ihan kevyeltä, mutta vasen takareisi ja erityisesti polvitaipeet olivat kireät, mikä hankaloitti juoksua. Odotin että lihasjäykkyys hölläisi kilometrien edetessä ja jalat rupeaisi hyvin toimimaan ilman kireyksiä. Omia juomia olin ottanut mukaan  ja niitä nappasin mukaan matkan varrelta juottopöydistä ja siinä säästin muutamia minuutteja. Kilometrejä kun oli juostu siinä 26 km, jätin osaksi juoksuporukan, koska välillä nämä juoksivat 4.40min / km luokkaa ja minulla oli ihan täysi työ pitää 4:55 vauhtia yllä, jalka alkoi painaa. Väliaika 31,6 km kohdalla oli vielä erittäin hyvä 2:36:47, mutta tämän jälkeen matka hidastui paikoin totaalisesti, pari kertaa piti ottaa kävelyaskelia ja varmuuden vuoksi nappailin lisäsuolaa reilusti. Viimeiset viisikilometriä hölkkäsin kevyellä, reilun vitosen vauhdilla aina maaliin saakka.


Nyt juoksusta palattuani olen kerrannut, että mikä meni mehtään, hyvin suunnitellun juoksun suhteen ja mitä korjauksia pitää tehdä ? Ainakin kotimaisemissa juostut pitkät lenkit ovat typistyneet 15 kilometriin, osittain fyysisen työn takia ja tuossa kuukausi sitten maraton kilpailuja oli paljon. Eli pitää vaan juosta kerran viikossa yksi pitkälenkki, vähintään 20km plus viikolla yksi tai kaksi 8-15 km pituisia, erivauhtisia juoksuja niin rupeaa juoksu taas kulkemaan niin, että koko maraton mennään tasaiseen mukavaan juoksuvauhtiin ilman ongelmia...


Tulokset:http://www.juoksija-lehti.fi/Portals/47/Tapahtumatulokset/16.09.2017%20Kiiminki%20maraton.txt

Video startista, Kiimingin urheilijat:https://www.facebook.com/KiiminginUrheilijat/videos/1656098494460321/


                                                 

(Kuva: Kiimingin Urheilijat)

(Kuva: Kiimingin Urheilijat)

                                                         

Syksyinen kuva startista.

M45. 1. Teuvo Kuusela  ja 3. Juha Alavaikko. (Kuvan otti Emmatytär)

Söpö "pysti" :) ja mitali.